Historiaa
JOENSUUN 4H-YHDISTYKSEN HISTORIIKKI
Vasta 70-luvun alussa otettiin käyttöön nimi "Joensuun 4H-yhdistys", sitä ennen nimenä oli
"Joensuun Maatalouskerhoyhdistys".
MANNERHEIM -LIITON JOENSUUN MAATALOUSKERHO
Maatalouskerhotyö aloitettiin vuonna 1941.
1941: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja ja muita kasveja. Leiripäivät Kontiolahdella, marjaretket Tikkalassa, Kuorevaaralla ja Jukajoella. Järjestettiin kotitalouskurssi. Maatalouskerhoneuvojana Laura Piiparinen. Kerholaisia oli 127.
1948: Järjestettiin retkiä Polvijärvelle, Jukajoelle, Ylämyllylle ja Liperin selkärannalle. Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja ja muita kasveja.
Myös kotitalouskurssi järjestettiin. Maatalouskerhoneuvojana Laura Piiparinen.
Kerholaisia oli 67.
1950: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja ja muita kasveja. Järjestettiin retki Kontiolahdelle. Järjestettiin kotitalouskursseja. Niinivaaran kyläkerhot ovat vilkkaimmin osallistuneet juhlien järjestämiseen ja kurssitoimintaan. Maatalouskerhoneuvojana Laura Piiparinen. Kerholaisia oli 75.
1951: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja, vadelmaa ja mansikkaa. Järjestettiin retki Kontiolahden Pusoon. Kotitalouskursseja järjestettiin yksi. Maatalouskerhoneuvojana Pirkko Sormunen. Kerholaisia oli 38.
1952: Retkiä järjestettiin Kontiolahden näyttelyyn sekä Liperin Kuorinkajärven rannalle. Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja ja muita kasveja. Myös yksi kotitalouskerho järjestettiin. Kerholaisia oli 21. Maatalousneuvojana Rimma Smirmow.
1953: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja ja muita kasveja. Kerholaisia oli 29. Maatalousneuvojana Rimma Smirmow.
1954: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja ja muita kasveja. Järjestettiin retki Liperiin. Kerholaisia oli 25. Maatalousneuvojana Rimma Smirmow.
1955: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja, omenapuita, puna- ja mustaviinimarjoja. Sekä vadelmaa ja mansikkaa. Järjestettiin retkiä kotikunnan alueella, Rääkkylässä ja Pyhäselässä. Kotitalouskursseja järjestettiin kaksi, käsityöiltoja järjestettiin yksi. Kerholaisia oli 46. Maatalousneuvojana Taimi Kervinen.
1956: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja, omenapuita, mustaviinimarjoja ja karviaismarjapensaita. Sekä vadelmaa ja mansikkaa. Järjestettiin retki Kontiolahdelle kerhokisoihin sekä mustikkaretki Jukajoelle. Järjestettiin yksi kotitalous-kurssi.
Maatalousneuvojana Helmi Kaasinen.
Kerholaisia oli 73.
1957: Viljeltiin vihanneksia, peltokasveja, omenapuita, punaviinimarjapensaita sekä mansikkaa. Järjestettiin retki Kolille. Niittylahdessa pidettiin leiripäivät. Järjestettiin kaksi kotitalouskurssia sekä yksi puutarhakurssi.
Kerholaisia 85. Maatalousneuvojana Aili Palm.
4H- nuorisojärjestötyötä on tehty Joensuussa vuodesta 1973.
30.11.1973 valittiin tiedotussihteerin tehtäviin Aulikki Pänttönen. 1973 järjestettiin sienipäivä, yhdessä Pohjois-Karjalan Marttapiiriliiton kanssa. Syyskuussa järjestettiin koko perheen puolukkaretki.
Alkuaikoina yhdistyksen toiminta oli pienimuotoista ja vuonna 1976 toiminta pysähtyi kymmeneksi vuodeksi kokonaan.
Toiminta jatkui vireänä vuonna 1986. Vuosi oli merkittävä, sillä Joensuun 4H-yhdistykseen saatiin vakanssi vakituisen neuvojan palkkaamiseen.
Painopiste alueeseen kuuluivat hyöty- ja lemmikkieläimet.
Kuluneena vuotena kerholaisia oli mukana 220.
Vuonna 1987 aloitettiin dogsitterien eli koiranhoitajien koulutus, siitä lähtien on järjestetty perus- ja jatkokursseja koiranhoitoon liittyen. Vuosi oli onnekas sillä neuvojan vakanssi oli täytettynä lähes koko vuoden.
1988: Painopiste alueina olivat kerhotoiminta, dogsitter-kurssit ja 4H-palstaviljelytoiminta.
1989: ”Dogsitter toimii”
Vuosi oli 4H:lle hyvä, josta oli vankka ponnistaa uudelle vuosikymmenelle.
80-luvulla kerholaisten määrä oli noin 200 vuosittain.
1990: Dogsitter-toiminta vietti kukoistuksellisen vuoden, uutuutena valmistui keväällä catsitterit. Järjestettiin uusi SVUL-juniori hevoskerhonohjaaja koulutus.
1991: Syksyllä alkoi babysitter-koulutus.
1992: Vuoden päätehtävänä oli jatkaa babysitter-kurssia, kurssilta valmistui 15 lastenhoitajaa – kurssi toteutettiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
1993: Hedelmällinen yhteistyö koulujen ja nuorisotoimen kanssa. Dogsitter-kurssien jatkuminen. 4H:n työpalvelu toiminta käynnistyi.
1994: Vuoden päätehtävänä työpalvelu ja vanhustyö.
1995: Nuoria osallistui hyvin vanhustyönkoulutukseen, ja jopa 18 innokasta koiraihmistä aloitti dogsitter-kurssin. Dogsittereiden kesän suurtempaus oli Marjalan asuntomessujen koirahoitola Haukkulan hoitaminen yhteistyössä kennelpiirin kanssa.
1996: Työpalvelu työllisti 15 nuorta erityyppisiin ja pituisiin tehtäviin.
1997: Painopiste alueita eläintenhoito, kotitalous ja kädentaidot. Uutuutena Mutalan ala-asteella toiminut koulukerho.
1998: Yritystoiminta vankkaa. Yhteistyö Kate-projektin kanssa, järjestettiin koululaisten iltapäiväkerho Hukanhaudan ala-asteella. Toteutettiin Täti-Timotei - projekti, jonka pääosin rahoitti Joensuun kaupungin Urban-ohjelma.
1999: Yritystoiminta jatkui vankkana, vanhustyöpalvelu oli suosittua. Kate- ja Täti-Timotei projektit jatkuivat. Osallistuminen Tukeva-projektiin (Maaseudun henkisen hyvinvoinnin koulutus-projekti).
1990-luvun alussa kerholaisten määrä pysyi noin 300:ssa. Vuosikymmenen lopulla määrä laski alle 200:n.
SINKKOLAN KOTIELÄIN- JA PERINNEPIHA
Kotieläinpihan idea lähti liikkeelle vuonna 1997 Siilaisen-Noljakan asukasyhdistyksen, Joensuun kaupungin nuorisotoimen, Joensuun 4H-yhdistyksen ja evankelis-luterilaisen seurakunnan ryhdyttyä miettimään, mitkä toiminnot toisivat elävyyttä Sinkkolan kiinteistön tyhjillään olevaan navettaan. Tavoitteena oli aktivoida alueen asukkaita yhteistoimintaan ja sitä kautta viihtyvyyden lisäämiseen myös ympäristön kohentamisen kautta.
Kotieläinten pito lasten nähtävillä tuntui sopivimmalta vaihtoehdolta ja niin sitä kokeiltiinkin pienimuotoisesti jo kesällä 1999. Varsinainen toiminta pääsi käyntiin 1.7.2000, kun Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus myönsi hankkeelle vuodeksi rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. Ensimmäisenä kesänä pihaan hankittiin lampaita, ankkoja, kaneja, porsas sekä vuohi. Talveksi eläimet siirrettiin talvihoitopaikkaan. Kesällä 2000 piha oli avoinna 35 päivänä ja kävijöitä oli arviolta 3000 henkilöä.
Kesällä 2001 päästiin 7500 kävijään. Pihassa järjestettiin erilaisia tapahtumia mm. majanrakennusta, paju- ja olkityökursseja, taidenäyttelyitä sekä hevoshuovutusta, pistoaidantekoa ja kasvivärjäystä työnäytösten muodossa. Kesäkauden jälkeen järjestettiin koululaisille luontokerho, nuorille vanhustyöpalvelukurssi ja mm. perinnekäsitöiden kurssisarja eri-ikäisille. Hankkeen tavoitteena on myös ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä pyrkimällä saamaan mahdollisimman moni mukaan ohjattuun toimintaan.
Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosasto myönsi vuosiksi 2002–2004 rahoituksen. Vuosittainen kävijämäärä vakiintui noin 10 000 vierailijaan.
2000: Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihan toiminta alkoi, hanke käynnistyi 1.7. alkaen.
2001: Vuotta voidaan kutsua muutoksen vuodeksi. Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihatoiminnasta saatiin hyviä kokemuksia ja jatkossa siihen tullaan panostamaan. Kesällä 2001 Soile Joutsen siirtyi pois yhdistyksen palveluksesta, tehtyään 14 vuoden ajan 4H-nuorisotyötä Joensuussa. Toimisto muutti Joensuun keskustasta Noljakan kaupunginosaan.
2002: Toimintavuosi oli erittäin vaiherikas. Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihatoiminta sai rahoitusta Pohjois-Karjalan TE-keskuksen myöntämänä EAKR:n rahastosta ajalle 1.4.2002–31.12.2004.
2003: Kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta sekä ympäristönhoitoa pyrittiin edistämään yhteistyössä Täti Timotei- hahmon ja Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihan kanssa. Sinkkolan kotieläin- ja perinnepiha hankkeessa vuosi toi uusia tuulia, kun hankevastaava Maria Reuter aloitti työt hankkeen vetäjänä toukokuun alussa.
2004: Joensuun kaupungin peruspalvelulautakunta palkitsi Joensuun 4H-yhdistyksen vuoden 2004 nuorisopalkinnolla. Se myönnettiin kotieläinpihatoiminnan kehittämisestä ja toimimisesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi.
2005: Sinkkolan kotieläin- ja perinnepiha sai hankkeen jälkeen jatkoa ja rahoitusta. Rahoittajaksi tuli Joensuun kaupungin nuorisotoimi, se osti pihan palvelut ostopalvelusopimuksella Joensuun 4H-yhdistykseltä.
2006: Yrittäjyys on In! Tuupovaara ja Kiihtelysvaara hanke alkoi.
2007: Dogsitter-kursseja järjestettiin TOP-koulutuksina kuusi kappaletta.
2007: Yrittäjyys on In! Tuupovaara ja Kiihtelysvaara hankkeen nimissä järjestettiin koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia, joissa parannettiin tietoisuutta yrittäjyydestä. Kesällä järjestettiin palstanviljelykurssi työvoimapalvelukeskuksen tilauksesta.
2009: Joensuun 4H-yhdistys vastaa Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihan toiminnasta ja palkkasi vastaavat eläintenhoitajat kesäksi. Yhdistys oli myös mukana Eskarien metsäpäivässä Kukkolassa järjestämässä lapsille käpyaskartelua. Päivien aikana tavoitettiin yli 450 eskaria.
2000-luvulle tultaessa nuorisojäsenten määrä oli noin 200. Vuosikymmenen puolessa välissä jäseniä oli 300:n. Vuonna 2009 nuorisojäsenten määrä oli noussut yli 500:n.
2010: Järjestettiin dogsitter-, kerhonohjaaja- ja senioripalvelukurssit, hygieniapassi- ja ajokortti työelämään koulutuksia. Nuorisojäseniä 626.
Toimipiste sijaitsi vuoden 2001 heinäkuuhun saakka Joensuun keskustassa, sieltä se siirtyi Noljakkaan, Sinkkolan nuoriso- ja asukastalon yläkertaan. Vuonna 2003 toimisto muutti Sinkkolan lähelle Noljakankaari 10:n. Toiminta keskittyy suurilta osin Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihan ympäristöön.
Erilaisia tapahtumia järjestettiin yhteistyössä Noljakan eri toimijoiden kanssa.
Toiminnanjohtajat
2015- Riitta Tuukkanen
2012- 2015 Paula Matikainen
2007-2012 Päivi Hokkanen
2006 - 2007 Marita Tanskanen
2006 - 2003 Merja Kaija
2002 - 2003 Riitta Hassinen
1988 - 2001 Soile Joutsen
1973 Anneli Lavikainen
Puheenjohtajat
2009 – Anne Kuvaja
2007 – 2008 Saija Rouhiainen
2004 – 2006 Ritva Davidsson-Knuutinen
2001 – 2003 Päivi Hokkanen
1998 – 2000 Leena Käyhkö
1995 – 1997 Matti Hyvönen
1993 – 1994 Mervi Holopainen
1991 – 1992 Pekka Piiroinen
1988 – 1990 Anna Liimatainen
1986 – 1987 Helena Yli-Puntari
1973 Ossi Räsänen